Jutin kanssa käytiin Jämsässä heinäkuussa FH1 jäljellä. Jutiin olin tuolloin tosi tyytyväinen, tulokseen en niinkään.. Eka kerta, kun jo vähän nyppi arvostelu, mutta eipä auta. 61p oli saldo. arvokasta tietoa toki tuli mitä treenata. En ole vaatinut Jutilta enkä myöskään opettanut, että jälki ajetaan presiis jäljen päällä. Olen antanut sen ajaa jälkeä omalla tavallaan ja tärkeintä on ollut, että jälki ei huku. Tämä sitten ei pellolla toimi.. Vaikka tuulee sivusta ja jäljen voi ajaa hieman sivusta niin se jälki ajetaan tasan jäljen päältä. Kokeessa Juti ajoi kaksi suoraa hieman jäljen sivussa, mikä näkyi myös esineiden ilmaisussa. 2 kpl Juti ilmaisi hyvin eli jäi seisomaan suoraan esineen eteen. 2 kpl sitten ilmaisi vinoon ja ne hylättiin. Eli tämän kokeen jälkeen oli selvää, että keskityn hetken kiinnittämään Jutin huomion jälkeen ja siihen, että se ajetaan jäljen päällä. Aiemmin onkin yksi treeni jo kirjattuna missä on namitettua jälkeä.
Kaikissa jäljissä olen keskittynyt alkumanöövereihin. Oli jälki sitten 100m tai 700m niin kaikki jutut alussa tehdään samalla tavoin. Pellolle vien Jutin liinassa vapaana, sivulle istumaan, ilmoittautuminen ja tolpalle päin menoks. Hieman ennen tolppaa/tolpan kohdalla käsky jälki ja jokainen kerta olen antanut Jutin itsenäisesti edetä 10m ennen kuin olen lähtenyt itse perään. Lähtöä on ollut vahvistamassa namit tai sitten hetken matkan päässä liinan mitasta on ollut nameja/esine. Tätä olen vaihdellut, jotta Juti ei sitten hämmenny, jos nameja ei löydykkään.
Jäljellä itsessään on ollut joko paljon namipätkiä tai sitten vain siellä täällä "sattumia". Ns helpot kohdat kuten pitkä heinikko on ollut namitettuna. Juti on niin ahne, että ei mitään jakoa. Jo ensimmäisen jäljen jälkeen se hokasi, että jäljeltä tosiaan saattaa löytyä jotakin, kannattaa ajaa jäljen päällä. Jäljestyksen vauhti on pysynyt myös hyvänä ja ilmeisesti molemmat olemme onnistuneet rauhoittamaan tilannetta niin, että jäljellä edetään tasaista rauhallista kävelyvauhtia.
Esineet olivat muutamassa jäljessä toissijainen seikka. En puuttunut ylijuoksuun kuinkaan. Kun Juti alkoi hokata mitä pellolla jäljestyksellä haetaan niin otin lyhyen jäljen, jossa oli aivan muutama nami ja jokaisella suoralla esine. Ensimmäisellä esineellä Juti käyttikin hieman luovuuttaan.. Otti esineen suuhun ja toi sen minulle.. On tainnut jotain esineruututreenistä jäädä korvan taakse ;-p Loput esineet ilmaisi hyvin, seisoi suoraan esineen eteen. palkkasin vaihtelevasti heti kehumalla ja ihailemalla esinettä (ja toki herkkuja) tai sitten aivan normaalisti nostin esineen ylös, laitoin taskuun ja palkkaa.
Jäljen lopetus on ollut esineeseen, makupalarasiaan tai ukkoon.
Hienosäätötreenien jälkeen päätin pitää Jutin kanssa pienen parin viikon jäljestystauon. Juti varmasti osaa jäljestää ja varmasti liiasta hinkutukseta on enemmän haittaa kuin hyötyä. Täytyy tässä piakkoin tehdä sen kanssa jälki ja tsekata mitä kaikkea on jäänyt korvien väliin. Keli alkaa myös muuttua, joten voi olla Jutille pieni spesialiteetti normi jäljestyksen lisäksi. Toivotaan, että syksyn aikana vielä päästään jonnekin kokeeseen katsomaan riittääkö jäljestys jo kouluariin asti.
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti