Jutille FH1

Jutille nahkojen ensimmäinen FH1 koulutustunnus Jämsässä! Tuomarina oli Eeva Hiltunen ja pisteitä jäljestä saatiin 80p ja samalla sijoitus 1.

Minulla oli kova työ olla jännittämättä liikaa ennen jäljelle lähtöä. Valmistelutreenit olivat olleet hieman epätavallisia, metsäjälki ja tuore jälki nurmikolla kosken rannassa sekä muutama asvalttijälki.. Etukäteen tiesin, että esineilmaisun kanssa tulee ongelmia. Jotenkin sain omat hermot kasattua ja oman vuoron tullessa olin kutakuinkin "cool"..

Jälki oli kultivoidulla pellolla 4 tien vieressä. Otin Jutin paria minuuttia ennen lähtöä autosta ja virittelin jälkifermeet niskaan. Juti oli autosta otettaessa lähdossä jäljelle ja etsi nokallaan joka suunnasta jälkeä mitä ajaa. Pellolle ilmoittautumiseen siirryttäessä se ajoi jäljentekijän tuoretta jälkeä ilmoittautumiskohtaan. Sitten Juti istumaan ja homma käyntiin.

Liina jalkojen alta ja siirsin Jutin tolpalle päin. Se laski paria metriä ennen tolppaa nenän maahan ja tolpan kohdalla sanoin käskyn jälki. Juti lähti etenemään rauhallisesti ja tarkasti jokaisen askeleen. Rauhallista ja tarkkaa ajoa mäkeä ylös. Kesken ensimmäistä suoraa soi tiellä auton rööttä ja Juti hyppäsi jäljellä ylös - loi "pahan silmän" häiriön suuntaan ja sitten jatkettiin jälleen jäljellä. Ensimmäisen esineen se merkkasi ja melkein ilmaisi. Jostain syystä se lähti esineeltä pois, kävi hieman haukkaamassa heinätupsua ja jatkoi matkaa. Edettiin jäljellä rauhallista tempoa ja en kykene tietämään miten liina onnistui menemään sen niskan päältä. En pyytänyt lupaa korjata liinaa, koska ei se haitannut menoa ja liina putosikin alas muutaman kymmenen metrin kuluttua. Kaikki kulmat menivät kohtuu tarkasti (Jutin jäljestykseksi), ei pyörimisä tai ylityksiä, tarkastukset ja kulmaa pitkin. Toisen esineen Juti väisti ja jatkoi esineen takaa jälkeä. Tässä kohden hieman alkoi minun sykkeeni nousta, mutta sain koomattua itseni jotenkin ja olemaan ajattelematta asiaa. Kolmannen esineen kohdalla Juti sitten teki täydellisen esineilmaisun. Se pysähtyi esineen eteen ja jäi niille jalansijoilleen tujottamaan esinettä. Se ei nostanut päätään edes, kun otin esineen ja näytin sen tuomarille. Kehut, liinan korjaus ja taas jatkettiin. Nyt Jutin jäljestys muuttui huomattavasti itsevarmemmaksi, edettiin liina kireällä ja tässä kohden kyllä itsekkin rentouduin. Viimeisessä kulmassa Juti jostain syystä ihaili hieman maisemia ja jatkoi sitten matkan tekoa. Viimeisen esineen se jälleen väisti hienosti, mutta palasi sitten esineen luo. Hylkyyn meni sekin esine - onneksi yksi nousi :-) Harhoja Juti ei noteerannut eikä minulla ollut hajuakaan missä kohden ne edes olivat.

Esineen palautus tuomarille ja sitten jännittämään tulosta. Arvostelun jälkeen pidettiin Jutin kanssa kunnon bileet ja Juti sai lihapataa palkaksi. Hieno Juti <3

Nyt ei voi olla muuta kuin tyytyväinen Jutiin ja jäljestykseen. Siitäkin huolimatta, että esineilmaisu on hieman mennyt kuralle.. Olen Jutin kanssa treenannut jälkeä ja sitä, että Juti jäljestää jäljen päällä. Treenit olivat selkeästi onnistuneet, koska jäljessä ei juuri ollut moittimista. Nyt vain ensikesää varten treenailemaan eri osia niin eiköhän se esineilmaisukin sieltä palaa. Johan Juti kolmosesineellä osoitti, että osaa kyllä :-)