sunnuntai 12. syyskuuta 2010

Loisto koira + pa*#a ohjaaja = nou boonus

Ei kyl mieli tekis kynäillä tämän päivän kokemuksia ylös, mutta parempi varmaan - jos vaikka joskus sitten voisi edes hieman hymyillä.. Tai sitten ei.

Tänään oli Urmon ja mun ensimmäinen oikea tilaisuus suorittaa ihan oikea peko koe. Tottisliikkeet on suht. ok hallussa ja paikkamakuun eteen olen Urmon kanssa tehnyt työtä tämän kesän aikana aivan mielettömästi..

Ei sitten muuta kuin koepaikalle ja ehdin vielä ennen muiden tuloa tekemään Urmon kanssa liikkeet kentällä ja se tuntui oikein hyvältä. Ei normaali kuumakalle vaan teki työtä käskettyä. Jopa eteenlähetyksen maahanmeno sujui ja yllättävän nopeasti ja täsmällisesti.

Urmo oli ainoa koira joka tänään (tai jonka piti) teki tottiksen. Ei muuta kuin koira autosta ja alkumänööverit ja kentälle nollakoiran kanssa - joka oli tanskandoggi 8-I Ensimmäinen kerta, kun Urmo sellaisen näki ja oli sitten superkiinnostunut tästä kaverista... Urmo joutui ensimmäisenä paikalla oloon. Urmo maahan ja kaikki meni tähän asti ok. Luoksetulon aikana Urmo nousi istumaan, ei kuitenkaan tehnyt elettäkään lähteäkseen. Laukauksia se ei tainnut huomata. Toisenkin luoksetulon se kesti ok. Mutta sitten - nouto.. Dogilla oli lelu noutoesineenä ja kun dogin koiran ohjaaja heitti lelun Urmo oli jo jousilla.. Tässä kohden viisas tai edes pienellä herneellä varustettu ohjaaja olisi tajunnut mennä koiran luo ja kytkeä sen, mutta ei... No doggi kun lähti hakemaan niin Urmo syöksyi myös geimeihin mukaan.. Niin sitä kenttää pitkin juoksenteli kaksi vallatonta täysin poissa lapasesta olevaa koiraa.. dogin omistaja sai omastaan kopin ja tässä kohden Urmo hokasi, että ai niin taisi Jenni kutsua.. siinäpä se sitten. Tuomari kertoi, että kolmella käskyllä koira olisi pitänyt saada lapaseen, jotta koe olisi jatkunut. Ei mitään jakoa.. Onneksi ei pojille tullut rähinää, vaan homma oli todellakin leikkiä..

Hukkaan meni sitten kertaheitolla tuntien ja tuntien ja tuntien ja tuntien ja tuntien paikkamakuutreenit.. Ja tähän liuta sanoja joiden kohdalla kuuluu *piip*.. Tai sitten olen opettanut paikkamakuun aivan vituralleen.. Yhtäkaikki - Urmo palkkautui ja kunnolla paikkamakuusta karkaamisesta.. Jee, kylläpä naurattaa. NOT!

Kriisitekstari kasvattaja Annelle ja Karille, kriisi puhelu Ellulle ja Harrille. Ohjeet olivat kohtuu samanlaiset - konstit sen mukaan mitä Urmo tilaa.

Harri lähti vielä illalla tekemään meidän kanssa korjaussetin paikkamakuuseen. Harri neuvoi ensin puuttumaan Urmon syöksyilyyn toisen koiran luo. Näin tehtiin ja Urmo toimi noudon aikana täysin samoin kuin kokeessa - ainoa ero oli, että tiesi lähteneensä, eikä palkkautunut syöskystään koiraa kohden. Kiitos Harrille treeni avusta!!! Ei koiraa kyllä yksin saa treenattua vaikka kuinka haluasi.

Ottaa kyl aivan suunnattomasti pannuun tuo paikkamakuu.. Hyvä koira ja minä hyvää vauhtia tekemässä siittä kokeisiin kelpaamatonta. Olisi kyllä niin suuri vääryys Urmoa kohtaan, jos vielä onnistutaan hankkimaan kilpailukielto tuon paikkamakuun takia. Kerpele miten voikaan olla epäonnistunut totaalisesti. Juuri nyt vaikka saankin apuja ja tukea niin on kyllä niin luuserifiilis ettei mitään jakoa..

Kiitos "kriisiavusta" Anne, Ellu, Kari ja Harri - ehkäpä huomenna on taas uutta sisua puntissa - ohjaajalla - ja paikkamakuun korjaus lähtee toden teolla käyntiin.

2 kommenttia:

  1. Tsemppiä ja sympatiaa miljoona tsiljoona-kiloa, ihan samoissa ongelmissa ryvetään täällä Turussa! BHssa lähti Q myös paikkamakuusta kolmen ja puolen minuutin jälkeen iloisesti laukaten:-( Ja nyt en saa aikaiseksi treenata paikallaoloa kun se on meille niiiiin vaikeaa, ettei hotsita itseäkään yhtään!
    Perustetaan kriisirinki:-)

    VastaaPoista
  2. Kriisirinki ei ole lainkaan huono idea ;-) Huomenna olen menossa hakemaan Johannalta korjausoppia paikkamakuuseen. Palataan asiaan, mitä Johanna neuvoo!

    VastaaPoista