Urmon vietinvaihtotreenit

Urmon kanssa on ollut ja on vieläkin ongelmaa, että se kulkee "sekavietillä" ja homma on välistä aikamoista hötöpölyä. Varsinkin ukkojen ilmaisussa ei vielä ihan olla päästy siihen tilaan mikä olisi toivottavaa ja en pysty satasella luottamaan Urmoon, että olisi tärppimättä. Urmolla on myös agrepuoli aika pinnassa ja haluaisin mielummin taas pystyä vahvistamaan sen saalista. Kari mietti, että vietinvaihtotreenistä voisi Urmon kanssa olla apua ja päätin ainakin kokeilla mitä tällä treenillä voitaisiin saavuttaa. En ennen ekaa treeniä osannut edes oikeasti miettiä tai paremminkin ymmärtää mikä olisi homman nimi. Empä ole Karilta huonoja neuvoja tähän mennessä saanut, joten päätin nytkin luottaa kokeneemman näkemykseen.

Ensimmäisen treenin Urmolle teki Markus. Treenejä tehtiin kaksi erillistä. Ensimmäisellä kerralla tehtiin 4 toistoa, joista viimeinen oli puhdas. Kolmessa ensimmäisessä Urmo oli todellakin jossain kummallisessa tilassa ja homma oli ennemminkin älämölöä. Neljännessä kaikki meni sitten putkeen. Urmo haukkua paukutti, kun uhattiin, kun uhka loppui ja saalis lähti liikkeelle Urmo hiljeni ja nappasi päästessään hihaan. Toinen treeni meni hienosti ja treenin kolmessa toistossa Urmo toimi kuten ensimmäisen treenin vikalla toistolla. Molempien kertojen vikalla toistolla Urmo sai kantaa palkan mukanaan hallista. Sylkäsi sen kyllä eteisessä suustaan. Markukselle kiitokset teenistä!

Noin kolmen viikon päästä otettiin toisen kerran vietinvaihtotreeni. Tällä kertaa maalimiehenä oli Ari. Urmolle tehtiin kaksi erillistä treeniä. Nyt Urmo haukkua paukutti hihaa, kun se oli paikoillaan ja kun saalis liikkui, Urmo hiljeni ja nappasi kiinni. Molempien treenien viimeisessä toistossa päästin Urmon syöksymään kiinni vapaasti. Urmo sai ottaa hihan mukaansa ja tällä kerralla Urmo kuskasi hihan äärimmäisen ylpeänä rinta rottingilla ja häntä tötteröllä autolle asti :-) Arille kiitos Urmon treenaamisesta!

Tämän toisen treenikerran jälkeen luulen hokanneeni, miksi treenistä on hyötyä. Ero aiempaan oli kyllä huikea. Urmo haukkua paukutti paikallaan olevaa hihaa eikä liikahtanutkaan, kun hiha lähti liikkeelle - Urmo vaikeni ja aloitti saalistamisen. Ehkä tarttee vielä jatkaa. Mielenkiintoista, kun koko ajan oppii jotain uutta. Ja mun tapauksessa tajuamiseen menee kyl aikaa..