Urmo ja Juti Vaajakosken koskenrannassa

Käytiin illemmalla vielä morjestamassa Tuomoa, Piriä ja Kirsiä koskenrannassa. Ja tietty IHQa Rutja grotskupenneliä.

Urmon kanssa hyödynnettiin tilannetta ja harjoiteltiin kantamista. Nostin Urmon maasta ja annoin Tuomolle. Tuomo käveli hetkenmatkan päähän ja laski Urmon alas. Itse kantamisessa ei ole mitään ongelmaa. Kun Urmoa laskee maahan se meinaa saada siepit. Piri auttoi alaslaskemisessa ja antoi nameja Urmolle, jolloin se rauhottui napostelemaan niitä. Kaksi kertaa näin ja sitten ilman avustajaa. Meni huomattavasti paremmin.

Jutin kanssa harjoittelin merkille lähetystä. Merkin vasemmalle puolen vein noutokapulan. Ideana oli tehdä lähetys merkille - palkka perään. Sitten merkille - vasen - hae. Ja viimeiseksi merkille ja palkka perään. Juti sitten päätti tehdä harjoituksen ihan omalla tapaa.. Meni merkille, nuoleskeli merkkiä, kävi maahan merkin luo, nousi ylös ja läpsi tassulla merkkiä, kun kutsuin sitä takasin Juti koitti vielä raahata merkkiä mukana.. Seuraava yritys ja palkka hieman aiemmin perään. Toistin vielä saman. Sitten Juti merkin ohi ja seis - vasen - hae. Juti lähti vasemmalle ja lähti tosissaan etsimään haettavaa. ei ihan osunu kohdilleen ja en halunnut nyt tehdä esineruutua.. Näytin kapulan Jutille ja uusiksi. Nyt meni nappiin. Sitten vielä merkille lähetys ja palkka perään. Olipahan ainakin hauskaa treenata Jutin kanssa - ei voi tietää mitä se keksii:) Ja kummia kiksejä sillä on merkkejä kohtaan - hetken on jo vaikuttanut, että se olisi unohtanut aiemmat maanööverinsä merkin kanssa. Ehkä täytyy treenata enemmän merkin ohi juoksemista palkan kanssa.