Urmon viikon 38 jäljet

Laiskasti olen kirjoittanut nyt blogia.. Tai sitten keskittynyt enemmän tekemiseen ja tekemisten suunnitelluun:) Tässä Urmon jäljestelyt viikolla 38.

Urmon kanssa pakitin jälkiharjoituksissa ihan alkuun päin. Kari neuvoi antamaan toisen ruuista jäljellä ja aloittamaan ihan ruudusta. Näin toimittiin. Tein Urmolle kertaalleen ruudun, josta Urmo imuroi huimalla vauhdilla koko sapuskansa. Ei tehnyt kuin tarkistukset ruudun ulkopuolelle ja jatkoi imurointia.

Namitettu jälki 1 tiistai.
Namitin urmolle nurmikolle jäljen, jossa oli nami jokaisella askeleella ja lopussa puolet ruoasta. Urmo meinasi kouhkata jäljen, mutta odotin niin että Urmo eteni jäljen loppuun nokka maassa. Urmolta oma-aloitteinen ilmaisu ruokapurkilla.

Namitettu jälki 2 tiistai.
Toinen jälki perään. Nurmikolla namitettu jälki, jossa oli joka kolmannella askeleella nami ja lopussa puolet iltaruuasta. Nyt Urmo meni tarkemmin ja keskittyi tutkimaan jälkeä ihka oikeasti. Tällä jäljellä oli välissä muutama sammaloitunut laatta. Urmo söi muutaman namin ja malttoi edetä melkein koko matkan nenä maassa. Nosti muutaman kerran nenän ja laski taas uudelleen. Namirasialla ilmaisu maahan menemällä, ok.

Namitettu jälki 3 keskiviikko.
Jälki jälleen nurmikolla, nami joka kolmannella askeleella ja lopussa koko iltaruoka. Matkalle osui nurmen lisäksi heinittyneet porrasaskelmat ja sammaloituneita laattoja. Urmo lähti jäljestään ja veti vauhdilla. Tarkasti jokaisen askelman ja eteni kuin juna loppuun. Ei yhden yhtä taukoa eikä pyörähdystä.

Karilta varmimstelin vielä tuota vauhtia ja sitä tarvitseeko vauhtiin puuttua (vaikka johan tähän vastauksen olen saanut, mutta kuitenkin). Vauhtiin ei puututa, minä kisutan perässä ja huolehdin, että liinasta ei tule nyppäsyitä. Kun Urmosta ollaan kerran rakentamassa pelastuskoiraa eikä koiraa erikoisjäljelle. Eli kolmas nurmikko jälki meni sitten ihka oikeasti niin putkeen kuin vain mennä voi. Nyt sitten vaan paljon yhtä hyvin onnistuneita jälkiä alle ennen lumien tuloa:)