sunnuntai 4. lokakuuta 2009

Juti: Tikkakosken raunioradalla

Jutin kanssa otettiin raunioilla reagointiharjoituksena pari ukkoa. Päätin laittaa sille liivit tännekin päälle, jotta on varmana selvää mitä ollaan tekemässä. Tosin Jutilla ei ollut pienintäkään epäselvyyttä mitä ollaan tekemässä ja liivit paremminkin olivat tiellä.. Enpä seuraavalla kerralla aio laittaa. Otettiin ilmoittautuminen, kuin kokeessa konsanaan. Jutilla olisi ollut virtaskaa enemmän kuin malttia ja ei millään olisi malttanut olla sivulla tätä aikaa. Tosin ilmoittautumisen otti vastaan Mirja, joka on Jutin mielestä yksi superihkuimmista ihmisistä. No maltettava sitä on kuitenkin.

Käsky ukko ja Juti lähti töihin. Se bongasi ensimmäisenä Pekan nuotion luota ja nappasi rullan tästä. Kiitin ja lähetin etsimään uudelleen. Juti sinkosi takaisin nuotiopaikalle ja merkkasi selvästi jotakin. Mietin jo lähtikö uudelleen näkösällä olleen Pekan luo, mutta ei. Aivan nuotion vieressä oli kaivonkansipiilo mistä Juti bongasi Riitan. Tein itse tässä kohden mokan ja liikuin lähetyskohdasta eteenpäin ja Juti pudotti rullan, tsekkasi missä minä olen, palasi uudelleen maalimiehelle ja toi rullan minulle. Näytölle lähtiessä Juti ei meinannut malttaa odottaa liinan kiinnitystä ja lähtikin sitten näytölle hippulat vinkuen. Palkaksi kissanruokaa. Nyt vaan minulle selkärankaan, että ei askeltakaan mihinkään silloin, kun Juti on saanut hajun. Lähdin kävelemään Jutin perässä aluetta ja toisen maalimiehen Juti bongasi loistavasti. Sai hajun ja tarkensi nopeasti, levyn alta puoli koiraa piiloon, rulla suuhun ja minun luo. Näyttö meni yhtä hyvin kuin ekallakin ukolla. Palkkana kissanruokaa.

Kerrassaan loistava treeni Jutin kanssa. Nyt se ei napsinut rullaa miten sattuu ja etsi ukot innolla. Jutia ei haitannut yhtään uusi ympäristö eikä savun haju. Meteliä en halunnut vielä tähän treeniin.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti