Urmo: Tottisleirillä

Osallistuin Urmon kanssa yhdeksi päiväksi Kespekin järjestämälle tottisleirille Koirakorvessa. Kouluttajana oli Johanna Nivala, jonka luona olemme Urmon kanssa kertaalleen aikaisemminkin käyneet. Hieman mietin mitä Urmon kanssa teen, koska nyt lähinnä the aihe on ollut kekkerointi mihin neuvoja kaipaan. Meitä ennen oli vuorossa muutama koirakko ja näin palkan irrottamiseen liittyen neuvoja joita halusin testata Urmon kanssa. Lisäksi teimme seuraamista.

Ensimmäisellä kierroksella tein ensimmäisenä Urmon kanssa seuraamista. Urmo äänteli ja oli muutenkin levoton, edisti ja homma ei ollut aivan parasta mahdollista. Tässä kohden Johanna antoi neuvot, joita testasimme kierroksella 2.

Sitten paneuduimme irrottamiseen. Urmon kanssa meillä on välistä oikea sotatila, irrotan tärpään irrottan mälvään teen mitä vaan... Johanna neuvoi leikkimään ensin narupallolla (pallon kanssa tämä on isoin probleema). Kun lopetan leikin, rauhoitan tilanteen ja odotan että Urmo rauhottuu. Tässä kohden Urmo puree palloa - kaikki muu kekkerointi, mälvääminen ja tärppiminen on kiellettyä. Minä otan Urmoa pannoasta ja leuan alta ja narusta kiinni ja samalla liikutan narua hiljalleen aivan kuin saalis vielä sätkisi. Kun Urmo on rauhassa ja hampaat kiinni saaliissa - minä hellitän kaikesta, pannasta, lelusta ja annan käskyn irti. Tämä toimintamalli simuloi saaliin tappamista eli ensin taistelen ja leikin saalillaa ja Urmon homma on saalistaa ja tappaa lelua, tämän jälkeen Urmo saa purra niin kauan, kun saaliissa henki pihisee eli se sätkii. Kun saalis kuolee eli minä lasken irti niin lelusta (toki pidän narusta kiinni, mutta en enää liikuta) kuin pannastakin - Urmon pitää irroittaa välittömästi. Irrotuksen jälkeen saalis = lelu jää kuolleena hetkeksi roikkumaan. Ja ei ollut sitten minulle mikään helppo harjoitus. Harjoituksen aikana tuli ongelma hyvin esille ja se oli lähtöisin vain minusta - vaadin Urmolta suullisesti asiaa minkä kumosin kaikella käytökselläni. Käskin irti ja samalla edelleen minulla oli veto leluun eli saalis ei ollut kuollut. No kun sain sitten jotekin toimittua niin, että pallossa ei ollut vetoa - Urmo irroitti nätisti, mutta minä kiskasin pallon nopeasti pois, jolloin Urmo syttyi uudelleen ja syöksyi pallon perään. Johanna näytti minulle Urmon kanssa irroituksen ja mitä kaikella tarkoitti. Ja toimihan Urmo. Johannan mukaan Urmo on rehellinen koira ja haluaa tehdä oikein, mutta minun viestini ovat hieman sekavat. Teen montaa asiaa kerrallaan ja lisäksi suullisesti sanon toista mitä toimillani kerron.

Toisella kierroksella aloitimme seuraamisesta. Urmon edistämiseen lääkeeksi Johanna neuvoi muutamia teräviä askeleita, pysähdys ja jo Urmo valuu eteenpäin, pakote ja käsky ja kehu oikeasta. Hihna siirtyi oikeasta kädestä vasempaan käteen. Edistämisen lisäksi Urmo koitti pälyillä muualle ja äänsi. Tässä kohden Johanna neuvoi ja kertoi aktivoivan pakotteen ja tylpän pakotteen eron. Kun Urmo ei ole tarkkana ja touhuilee niitä näitä - aktivoiva pakote, käsky ja kehu. Tämä nostaa koiraa. Ääntelyyn ei toimi aktivoiva pakote, koska siinä koira on jo liian korkealla ja ongelma ei poistu nostattamalla koiraa entisestään. Tähän tylppa pakote - kaikki toiminta loppuu, käsky ja heti kun korjaa toiminta jatkuu ja oikeasta kehutaan. Lopputulemana harjoituksessa Urmo teki hyvää seuraamista ja hiljaa. Seuraamisten palkkausten aikana treenasin ykköskiekalla oppimaani irroitusta ja meni nyt paljon paremmin. Edelleen Johanna neuvoi rauhoittamaan toimintaa. Yksi asia kerrallaan, jotta koiralla on mahdollisuus pysyä perässä toteuttaa annettuja tehtäviä.

Jo toisena päivänä peräjälkeen tulee hätäilystä ja liian nopeasta toiminnasta palaute. Olen aiemmin ajatellut olevani turhankin hidas ja flegmaattinen, mutta ilmeisesti näin ei ole. Täytyy kiinnittää todellakin huomiota tähän asiaan, koska tuo hätäily näkyy kaikessa toiminnassa - eilen Jutin kanssa jäljellä ja tänään Urmon kanssa kentällä. Oli kyllä hyvä leiripäivä ja paljon tuli taas täsmävinkkejä. Johannan tapa kouluttaa on mielestäni toimiva, häneltä ei tule nippua "kikka kolmosia", jotka pidemmän päälle ei johda mihinkään, vaan hän paneutuu asian ytimeen ja sieltä lähdetään hakemaan ratkaisua. Luulen, että Urmon tärppimiseen auttaa myös nuo irroittamiseen liittyvät huomiot. Täytyy tarkemmin miettiä miten toimin ihan normitilanteissa, kun Urmo aloittaa kekkuroinnin. Voisinpa veikata, että samansorttisia ristiriitaisia viestejä lähetän Urmolle..