Urmo: Tottista lisämaustein

Päätin tehdä Urmon kanssa samantyylisen harjoituksen mitä Tokon alo/avokurssilaiset tekivät. Temppuradalla oli ollut pujottelussa merkkeinä Urmon ja Jutin leluluja, joten veikkasin, että meille on haastava tehtävä. Lisäksi radalla oli este ja merkkikartioita.

Aloitin Urmon kanssa lyhyillä seuraamispätkillä merkkikartioiden luona. Urmo ei huomannut kartioita ollenkaan, ja kun menin vahingossa liian läheltä kartiota, Urmo korjasi tilanteen nostelemalla jalkoja hieman korkeammalle. Ei lähtenyt irtomaan. Palkkana oli patukka. Kehuin Urmoa, kun teki oikein ja vapaa – palkkapatukka, vasta kun oli just eikä melkein.

Seuraavaksi siirryin kartioiden luota pujotteluun. Etukäteen tosiaan arvelin, että ei onnistu pujottelut Urmon lampaan, jalkapallon, noutokapulan, ritiläpallon jne. ympäri. Mutta olimpa sitten niin väärässä kuin vain voi. Urmo teki _juuri_sellaista_seuraamista_mitä_haluan! Ja ei keskittyminen herpaantunut kertaakaan, epäilen ettei Urmo edes huomannut häiriöksi tarkoitettuja lelujaan.. Lopuksi vielä hyppy ”vanhaan tokon alokas” tyyliin. Ja sitten autoon hetkeksi huilimaan. En kyllä muista koska viimeksi on treeni mennyt näin hyvin!

Kentällä oli samaan aikaan edistyneempien toko ja päästiin Urmon kanssa paikkamakuuta treenaamaan rivin täytteeksi. Meillä on Urmon kanssa ollut ropleemana hieman liian suuret kiekat. Päätin laittaa Urmon iltaruuan sen eteen paikkamakuun ajaksi. Tavoitteena tällä oli, että saisin ruokakupin avulla Urmon laskemaan itse itsenä. Kotonahan se on jo oppinut rauhoittumaan ennen sapuskan saamista. Ja näin kävi kentälläkin. Urmo tuli reippaasti ja oikein kauniisti seuraten riviin. Odotti käskyn ja meni maahan. Laitoin rasian noin metrin päähän sen nokasta ja siirryin itse muutaman metrin päähän. Urmo rauhoittui ja en muista nähneeni sitä hetkeen noin rentona paikkamakuussa ja vaikka vierellä olevat koirat eivät olleet mitenkään tuttuja. Urmo vilkaisi pari kertaa viereisiä koiria ja köllötteli paikoillaan. Kaksi minuuttia tuli täyteen ja liikkuri kutsui muut ohjaajat piilosta. Palasin liikkurin ohjeiden mukaisesti koiran luo. Oli Urmon ilme aika hölmistynyt, kun muut ohjaajat kävelivät riviin ja lähtivät tulemaan omia koiriaan kohti :-) Menin Urmon sivulle ja seisoin hetken aloillani, hyvä ja vapautus. Urmo söi ruokansa hartaudella ja herätti hilpeyttä muissa kentällä olijoissa – iso koira ja syö nappulan kerrallaan.. Eikä Urmoa haitannut vaikka treenit sen ympärillä jatkuivat, se vaan popsi rauhallisesti ateriaansa.