Urmo jäljellä

Mirja teki Urmolle jäljen, 500m pitkä, jäljellä ei yhtään mitään ja lopuksi jäljen päässä (keskellä metsää) maalimies. Palkkana ruokarasia, joka nakattiin Urmon eteen ja rasian avasi maalimies yhdessä Urmon kanssa.

Mirja oli lähtenyt metsään ennen kuin ehdin treenipaikalle eikä kukaan muukaan nähnyt mistä jälki lähti. Villi veikkaus oli tietenkin, että Mirja oli omasta autostaan poistunut metsään jalan. Urmo etsi ensimmäistä kertaa jäljen itse ylös tällä tavoin, eli kiersin auton sen kanssa ja Urmo bongasi jäljen ja sitä pitkin metsään. Ja mentiinkin aika haipakkaa. Ei ollut pienintä epäilystäkään onko Urmo jäljellä vai ei. Kaahasi ensimmäisen 100m voimalla ja lujaa, loppujälki meni reippaasti. Maasto oli vaihtelevaa, oli varvikkoa, risukkoa, mäkeä ylös/alas/viistoon, kivien yli ja sitten ihan oikean hiekkatien ylitys. Minulla meinasi tulla lyhyt hetkellinen epäusko siihen voiko jälki oikeasti mennä tien yli, mutta sitä lajia määrätietoisesti Urmo pisteli menemään, että ei muuta kun tossua toisen eteen. Noin 50m ennen maalimiestä Urmo merkkasi tosi tarkasti kiveä ja sen taustaa, mutta jatkoi matkaansa (selvisi, että Mirja oli istuskellut tuossa paikassa hetken). Mirjan luona Urmo käyttäytyi moitteettomasti ja juuri niin kuin on opetettu, kun palkkarasia tupsahti sen eteen - Urmo ilmaisi menemällä maahan. Vaikka mirja palkkasi Urmon ja kehui sitä kovasti - vapautuksen jälkeen Urmo lähti vielä tsekkaamaan, josko se jälki kuitenkin jatkuisi. Ehkä pienten unien jälkeen Urmolla loksahtaa palaset kohdalleen ja se hokaa, että jäljellä ja palkkaavalla maalimiehellä saattoi olla tekemistä toistensa kanssa:D

Kerrassaan onnistunut treeni. Urmo ajoi jäljen parhaiten mitä ikinä ja minun tehtäväkseni jäi vain ja ainoastaan liinan perässä keikkuminen.