Urmo Raunioilla

Urmo pääsi viettämään 11 kk synttäreitään Kuopioon palastusopistolle raunioille. Tuomo napsi kuvia ja tässä on muutama liitteenä. Maarit videoi Urmon treenejä, joten videoitakin toivon mukaan saan kotisivuille piakkoin:)

Raunioilla jakauduimme kahteen porukkaan ja jaoimme alueen kahtia. Samanaikaisesti oli alueella yhtä aikaa treenaamassa kaksi koiraa. Päivän aikana teimme Urmon kanssa neljä erillistä treeniä, palkkana oli kaikissa namit.

Ensimmäisessä tehtiin vain ilmaisuharjoituksia alueella. Ko. harjoituksissa Urmo käy tosi kuumana ja niin nytkin. Maalimiehet onneksi olivat niin kokeneita, että saivat rauhotettua Urmoa niin, että saatiin ok ilmaisut.

Toisessa treenissä maalimiehet menivät näkölähtönä alueelle piiloon ja palkkaus ilmaisun jälkeen namilla. Vieläkin Urmo kävi kohtuu lämpöisenä, mutta etsimisen jälkeen oli huomattavasti rauhallisempi kuin vain ilmaisuharjoituksessa.

Kolmannessa treenissä maalimies olikin jo umpipiilossa. Urmo näki, kun maalimies lähti. Vaikka se tosiaan näki mihin maalimies meni, Urmo ei näköjään luota silmiinsä vaan etsi nokkansa avulla ukon. Umpipiilot olivat tässä harjoituksessa vielä maanpinnan yläpuolella. Urmo kyllä yllätti minut ihan täysin, sillä ei kovasti ollut ropleemaa vaikka maalimies ei ollut näkyvissä. Yhden kerran se paikallisti ja tarkensi, tuumasi hetken ja aloitti sitten haukkumaan tiiliseinää, n.30cm luukun suulta. Haukkui muutaman kerran ja lähti vielä tarkentamaan, ensin sarana puolelle ja sitten ei-saranapuolelle, maalimies avasi luukkua ja palkkasi namilla ja sitten uudelleen haukutus ja palkkaus. Toinen umppari menikin sitten vielä tätäkin hienommin. Urmo meni luukun luo, alkoi haukkumaan ja raapimaan luukkua - kova tahto sillä oli maalimiehen luo.

Lounaan jälkeen tehtiin Urmolle treeni, jossa maalimies meni keskelle kivikasaa ja luukusta maan alle ja Urmo ei nähnyt mihin päin maalimies meni.

Urmo lähti etsimään ja oli vähäsen ulalla. Se pyöri hyvin luukun luona, mutta ei oikein ollut uskoa itseään. Urmon ilme herätti hilpeyttä, kun se pohti, että voiko ihmisiä todellakin olla maan alla. Luukku oli ihan pikkasen reunasta auki ja loppujen lopuksi Urmo uskoi itseään ja alkoi haukkua:)








Maalimies palkkasi ruualla ja toi Urmon pois syöttämällä. Jäi varmaan Urmo poitsulle pohdittavaa;D Kotimatkan Urmo veti sikeitä, ja oman pienryhmän treeneissä Urmo sai huilailla ihan rauhassa.

Urmo toimi raunioilla hyvin ja oppi liikkumaan lohkareiden seassa nopeasti. Se ei arastellut lainkaan kiipeilyä eikä Urmo välittänyt toisella alueella treenaamassa olevasta koirasta mitään. Pimeät tilat ei aiheuttaneet mitään ylimääräistä, jos sellainen osui kohdalle, Urmo kävi pimeässä pyörähtämässä ja ilmaisi maalimiehenkin hienosti tälläisessa paikassa. Kun Urmo löysi maalimiehen, se kävi tarkastamassa piilon maalimiehen takaa - aivan kuin olisi varmistanut, että tyhjä on. Urmo käytti nokkaansa etsiessään ukkoja ja selvästi näki kuinka sen korvien välissä raksutti, kun se koitti paikallistaa ja tarkentaa ukkoa.