Urmo: Lapualla raunioilla

Käytiin pienryhmän ja Maaritin kanssa Lapuan raunioilla päivävisiitillä treenaamassa. Päivä oli todella kuuma.

Urmon ensimmäisenä treeninä tein lähinnä ilmaisun harjoittelemisen. Mari meni Urmolle piiloon kallellaan olevaan roska-astiaan missä oli muovikansi. Molemmilla puolilla oli vastaavat asitiat. Urmolla syttyi lamppu ja se tuntui olevan satavarma mitä tehdään. Haju Marista ja sitten etsimään. Ensimmäiseen roska-astiaan Urmo paukautti luukun reiästä sisään niin, että kansi lensi huitulan tuuttiin, mutta se ei menoa haitannut. Hetken aikaa Urmo arpoi ja alkoi haukkua vähän sinnepäin luukkua. Pyysin tarkentamaan ja Urmo siirtyi haukkumaan oikean luukun taakse. Palkaksi kissan ruokaa.

Ennen toista harjoitusta käytin Urmon uimassa radalla olevalla lammella - silläkin uhalla, että jossain vaiheessa tulisimme tänne kokeeseen ja Urmo karkaisi tällöinkin uimaan..

Toisena harjoituksena olikin vaikea vesipiilo ja lopuksi kuivanmaan piilo. Piilolle vei ritiliköstä tehty silta, joka oli keskeltä katki ja jatkui toiselle puolelle. Toiselle puolelle pääsi joko hyppäämällä tai kulkemalla portaat veteen ja portaat takaisin ylös. Siltaa pitkin ei päässyt piilolle asti, vaan koiran olisi mentävä veden kautta. Toki piilolle pääsi vettäkin pitkin, jos niikseen tuli. Urmo sai hajun maalimiehestä rannalle tultuamme ja pinkasi menemään siltaa pitkin. Urmo stoppasi sillan päähän ja aloitti haukkumaan, en vaatinut Urmoa menemään ihan piilon luo vaan pyysin maalimiehen heittämään palkkapallon veteen. (Urmo ei vielä ole mikään superuimari, vaikka vedessä viihtyykin) Urmo suikkasi pallon perään ja sitten alkoikin minun sydämentykytys.. Urmo ui pallon kanssa puoleenväliin siltaa ja vaikka olisi päässyt helpommin uimalla ts. jalat olisivat melkein kohta ylttäneet pohjaan, se päättikin könytä hinnalla millä hyvänsä takaisin sillalle - kaiteiden alta. Pallo putosi välillä ja eikun pallo uudelleen kyytiin ja taas sama taiteilu sillalle.. Ehjin nahoin Urmo selvisi takaisin, mutta oli kyllä hurjan näköistä.. Kuivan maan ukko oli putkihässäkkärakennelmassa, missä oli torni ja alapäässä kolme sisäänmenoaukko tai vaihtoehtoisesti portat/ränni. Maalimies oli mennyt alapään sisäänmenoaukosta ja noussut hieman ylöspäin. Urmo paikallisti, että tässä on aivan varmasti ukko kävi läpi kaikki aukot ja viihdytti jälleen "Häh-ilmeellään". Se oli aivan silmät ymmyrkäisenä ja katsoi minua, että "nyt kuule ei Urmopoika hokaa". Ja sitten se lähti uudelleen sisäänmenoaukosta sisään ja hoksasi, että tila jatkuukin ylöspäin ja siellä se ukkokin on:)

Ennen kotiin lähtöä tein ihan pikkusen tottista ja pöydät. Seuraaminen meni oikein hienosti, hieman ahdisti, mutta korjasi. Istumiset ja seisominen menivät ok. Pöydät käytiin yhdessä läpi ensin. Tämän jälkeen lähetin Urmon kauempaa menemään pöydälle. Yllättävän hyvin Urmo muisti miten toimitaan. Huomasin, että jos olin jättänyt makupalan pöydälle - Urmo kävi nopeasti syömässä ne ja sitten äkkiä pois. Jos taas palkkaa ei ollut - Urmo meni pöydälle makuulle ja jäi rauhassa odottamaan. Näin haluan sen jatkossakin toimivan.