Killerillä Sonjan kanssa treenaamassa. Urmon kanssa piti tehdä ensin seuraamisharjoitus ja tauon jälkeen maahan menoa ja temppuja. Palkkana oli sikasuikaleita (maistuvat jopa Urmolle palkaksi asti) ja loppuun pallo.
Aloitettiin seuraamisharjoitus parilla perusasentoharjoituksella. Urmo oli tässä jo kovin nihkeä ja teki todella huolimattomasti työtä. Ei lainkaan Urmomaisesti. Seuraamisessa lähti ok, mutta pysähdyksessä haahuili ja teki hieman omiaan, sivulle istuminen oli täysin hakusessa. Vaadin kuitenkin tekemään sillä tasolla, kun Urmo osaa. Urmon mielestä ei ollut lainkaan hyvä päivä yhtään millekkään vaatimiselle ja räiskäytti täyslaidallisen tempperamenttiaan kehiin. Lyhyen tahtojen taiston jälkeen - Urmo teki kauniin pätkän seuraamista, pysähdykset ok. Palkkasin kehuilla ja sikasuikaleilla usein.
Toinen harjoitus muuttui sitten ensimmäisen titaanien taiston jälkeen myös seuraamisharjoitukseksi. Tavoite oli tehdä hyvä perusasento-naks-hyvä-sikaa-kontakti-tauko ja vapautus takapalkalle (pallo). Ensmimmäinen sivulle tulo oli hidas ja vino, Urmo korjasi sen itse oikeaksi ja sikaa palkaksi. Vapautus ja toinen toisto, joka meni mukiin menevästi, mutta tähän treenikertaan nähden hyvin. Palkalle vapautus ja leikkiä pallolla. Jotta kaikki nyt sitten ei vaan vahingossakaan olisi mennyt putkeen, Urmon etujalka meni pallon reiästä läpi ja se kirmaili lujaa kolmijalkaisena, pallostahan ei voi päästää irti...Eikä pallo jalassa näyttänyt Urmon menoa hidastavan:) Pysähtyi käskystä ja meni maahan. Vapautin jalan ja hetken aikaa pelattiin pallolla. Ennen autoon menoa Urmo sai vielä loput sikasuikaleet vaihtariksi pallosta.
Liekö ikäkriisi iskenyt Urmoon vai mikähän tämän päiväisen yhteistyöropleeman aiheutti. En huomannut mitään kummallista eroa muihin treeneihin. Paikka oli tuttu, treenikaveri tuttu, asia tuttu ja Urmolle ei pitäsi olla vaatiminen tuntematonta. No oli mikä oli niin kyllä löytyy kaverista potkua - ja minä kun luulin J.Deanin hylänneen Urmon..
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti